keskiviikko 6. toukokuuta 2015

The Wolf Man - Ihmissusi (1941)

Ohjannut George Waggner
USA 1941, 70 min.
Kauhu, Draama
Pääosissa: Lon Chaney Jr., Claude Rains, Evelyn Ankers

It isn't a wolf... it's a werewolf!
Vanha taru kertoo, että ukonhatun kukkiessa täysikuun aikaan voi hyväkin mies muuttua hirviöksi... Tarina osoittautuu todeksi, kun huikentelevainen Larry Talbot (Chaney) seikkailee metsässä väärään aikaan ja kohtaa kummallisen suden, joka ehättää purra Larrya. Muistinmenetykset, oudot surmat ja mystiset jalkakarvat antavat Larrylle aihetta pelätä pahinta. Asiaa pahentaa se, että Larry on tavannut ihastuttavan, joskin jo kihloissa olevan neidon (Ankers) - jonka hän nyt pelkää surmaavansa.

Universalin kauhufilmien sarjassa Ihmissusi oli jo toinen ihmissusia käsittelevä elokuva, mutta vuonna 1935 ilmestynyt Werewolf of London ei ollut kummoinenkaan menestys. Itse asiassa myös Ihmissusi ilmestyi maailman kuohujen kannalta kehnoon aikaan, koska suursota ulotti lonkeronsa Yhdysvaltoihin Pearl Harborin iskun myötä vain muutamia päiviä ennen elokuvan ensi-iltaa. Todellisen maailman kauhujen keskellä elokuvahirvitykset tuskin toimivat erityisen hyvänä todellisuuspakona. Filmi vakiinnutti silti nopeasti paikkansa Universalin monsterikavalkadissa ja sille tehtiin liuta jatko-osia jo 1940-luvulla. Viimeisin Universalin ihmissusiviritys on  The Wolfman (2010), joka tosin taisi olla melkoinen floppi.

Ihmissusi on merkittävä teos, koska sen näkemys ihmissudesta on juurtunut vahvasti populaarikulttuuriin: kahdella jalalla kulkeva, tavallista sutta suurempi karvakasa on tullut tutuksi vuosien varrella useammistakin elokuvista. Samalla ihmissuteen liitetään Jekyll & Hyde -dikotomia, eli hyvän ja pahan kaksinkamppailu yhdessä ihmisessä. Karmean (koomisen) hirviön esittelyn sijaan tarinan keskipisteenä on Larry, joka muuttuu iloisesta tirkistelijä-flirttailijasta traagiseksi varjoksi entisestä itseästään. Näin ihmissuden tematiikan kautta kuvataan (hieman rautalangasta vääntäen) myös seksuaalisuutta, kun Larry-polo joutuu kamppailemaan viettien ja tapakulttuurin välillä, peläten villejä himojaan. Harmi, että turhan yksinkertaisiksi jäävät sivuhenkilöt ja hölmöt juonikuviot vesittävät mielenkiintoisia teemoja.

Pisteytys:
7/10

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti