Ruotsi 1953, 96 min.
Draama, Romantiikka
Pääosissa: Harriet Andersson, Lars Ekborg
 |
| Älskling. |
Ingmar Bergmanin varhaiskauden elokuvassa tukholmalaisnuoret Monika (Andersson) ja Harry (Ekborg) pakenevat tympeää arkeaan luonnonkauniille saarelle. Riehakas kesä meren äärellä on lähes täyttä unelmaa, mutta liian varhain alkanut aikuisuus odottaa kaupungissa. Kesän lähestyessä loppuaan kotiinpaluuta ei voi enää viivyttää, sillä pariskunta odottaa jo esikoistaan. Vapautta janoava Monika ei kuitenkaan tahdo nuoruutensa vielä päättyvän.
Kesä Monikan kanssa (Sommaren med Monika) on hämmästyttävän monitahoinen elokuva, vaikka tarina onkin melko yksinkertainen. Jo juonikuvauksesta selviää, että kyseessä on nuorisokuvaus ja kasvukertomus. Elokuva myös perustuu Per Anders Fogelströmin samannimiseen nuortenromaaniin (1951). Monikan ja Harryn tarina sijoittuu 1950-luvulle ja täysin toisenlaiseen aikaan kuin nykypäivä, mutta tarina tuntuu yhä elinvoimaiselta. Yhtäältä se tietenkin johtuu nuoruuden ja sen ongelmien pysyvyydestä. Monika ja Harry edustavat uutta nuorisoa, villiä ja pidättelemätöntä, mutta arki kohtelee heitä kaltoin:
lapsuus päättyi liian varhain ja aikuisten odotukset ovat liian
suuria. Symbolisessa merkityksessään kesä on vastaavissa
nuoruuskuvauksissa suorastaan klassikkoelementti.
Mieleenpainuvinta ja erikoislaatuisinta elokuvassa on sen viehättävä realismi. Kesä Monikan kanssa suorastaan vapauttaa päähenkilönsä luontoon. Tämä ei tarkoita ainoastaan kohtauksia, joissa Monika kirmaa alasti rantakallioilla
tai joissa seurataan nuhjuisia arkihetkiä lähes neorealismin hengessä.
Parhaiten realismi havainnollistuu eräässä kuuluisassa katseessa, joka
kohtaa katsojan silmät elokuvan loppupuolella. Tyylikeino on niin huikea, ettei yhtä paljonpuhuvaa katsetta tule mieleen aivan helposti ─ jo pelkästään sen vuoksi elokuva on syytä kokea.
Pisteytys:
9/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti